Taas tuli yksi fillarireissu tehtyä – eikä ollut mikään paskareissu! Balin ja Jaavan vajaa viikko sitten päättynyt reissu oli seitsemäs pitkä pyöräreissu eläkevuosinani 2013 lähtien. Ajattelin tässä postauksessa hiukan vetää matkaa yhteen. Nyt I-osassa tulevat faktat ja myöhemmin yritän vielä kirjoittaa II-osan, missä tuon esiin lähinnä reissun kokemuspuolta.
Viimeinen reissupäivä päättyi Chillin Kuta Homestay-majapaikkaan, mistä myös aloitin reissuni.
Ajankohta: 18.9. – 25.10.2018
Läksin reissuun Qatar Airways-kyydillä tiistaina 18.9. ensin Dohaan ja sieltä parin tunnin koneen vaihdon jälkeen Balin Denpasariin, minne saavuin seuraavana aamuna. Trek-matkaratsuni kuljetin pyöränkuljetuslaukussa. Laukku jäi odottamaan lentokentän lähimajapaikkaan, minne ajelin takaisin Ubudista keskiviikkona 24.10. Paluulento lähti heti seuraavana aamuna ja perillä Helsingissä olin jo myöhään torstai-iltana.
Jo kolmas peräkkäinen fillarireissu alkoi ja päättyi Qatar Aiwaysin mukavassa kyydissä.
Ajetut kilometrit: 2240 km
Olin Balilla ja Jaavalla yhteensä 35 päivää, joista pyörän päällä olin 32 päivänä. Varsinaisia siirtymispäiviä paikkakunnalta toiselle oli 27 kpl, joten siirtymispäivää kohden ajoa tuli noin keskimäärin noin 83 km vaihteluvälin olleessa 39 – 108 km. Aiempiin reissuihin nähden kilometrimäärät olivat hyvin maltilliset. Toisaalta aiemminkin saarille kohdistuneet matkat ovat olleet lyhyempiä kuin manterereissut. Esim. Sri Lankan ympäriajo vuonna 2016 oli jopa hiukan lyhyempi kuin Balin&Jaavan reissu.
Trek-reissuratsuni katselee Balin Sanur Beach-rantamaisemaa reissun viimeisenä ajopäivänä.
Ajettu reitti: Reittikartta
Reittikartasta näkyy ajoreitti yöpymispaikkakunnalta toiselle, mutta siinä ei näy välipäivien lenkkejä tai muita reitistä sivuun ajoja joko tarkoituksella tai sitten erehdyksessä (majapaikkojen etsintää ym.). Kokonaisreitin pituus 2240 km pohjautuu päiväkohtaiseen GPS-seurannan faktaan (Ridewithgps), joten noita kartasta poisjääneitä kilometrejä on noin 350 km. Ajosuunta on Jaavansaarella vastapäivään (pohjoisrannikolta etelärannikolle) ja Balin osalta myötäpäivään (Jaavalta tullessa pohjoisrannikolta etelärannikolle).
Tuossa jälkimmäisessä kartassa näkyy, miten ajoreittini asettui Jaavansaarella. Jo alunperin tein ratkaisun, etten halua mennä lähellekään Indonesian pääkaupunkia Jakartaa ja sen ruuhka-alueita. Tosin kyllä paikoin ruuhkaa ja liikennetiheyttä riitti muuallakin Jaavalla. Jaavan pinta-ala on vajaa 40% Suomen pinta-alasta, mutta Jaavalla asuu noin 145 miljoonaa ihmistä ja liikenne keskittyy saaren pääteille. Ajoreittini pysyi Itä- ja Keski-Jaavan alueilla. Sen sijaan pieni Balin saari tuli kierrettyä kokonaan, kuten karttakuvista ilmenee. Jaavalla fillarikilometrejä kertyi noin 1660 km ja vastaavasti Balilla noin 580 km yhteissumman ollessa tuo 2240 km.
Muita volyymeja: Ajoaika, keskinopeus, nousumetrit, lämpötilat ja tuuli
Ajokilometrit olivat siis yhteensä 2240 km. Ajamiseen käytin aikaa reilut 123 tuntia (nettoaika 123:47 h). Päivittäinen GPS-seuranta kirjasi myös bruttoajan ts. päivittäisen matkalla oloajan, jota kertyikin yli kaksisataa tuntia (205:20 h). Paikkakunnalta toiselle 27 siirtymispäivänä olin fillarin satulassa keskimäärin noin 4,6 tuntia tai matkalla bruttona noin 7,6 tuntia. Fillarireissaajan työehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika taisi mennä hiukan ylitöiden puolellekin.
Aika vähän näkyi matkan aikana muita fillaristeja. Sen sijaan muut kaksipyöräiset muodostivat liikenteen pääosan.
Koko reissun keskinopeudeksi muodostui 18,1 kilometriä tunnissa, mikä kertoo osin sangen haastavasta maastosta ja tiheästä asutuksesta sekä liikennetiheydestä. Sen sijaan tuuli ei ollut ongelmana, pikemminkin Jaavan pohjoisrannikolla auttoivat myötätuulet ja muutenkin tuulet olivat hyvin maltilliset. Päivittäiset keskinopeudet vaihtelivat 11,1 km/h – 21,1 km/h. Tuo alhaisin lukema selittyy sillä, että kiipesin 1940 metrisen vuoriselänteen yli. Matkaa oli vain 68 km, mutta siitä kiipeämistä oli yli neljäkymmentä kilometriä (nousumetrejä 1915 m). Vastaavasti korkein 21,1 km/h keskinopeus syntyi 106 kilometrin tasamaa-etapilla, jolloin nousumetrejä oli vain 260 m ja vieno tuuli pääosin selän takana.
Välillä olotila oli kuvan mukainen ja nestettä kului.
Nousumetrejä koko reissulla kertyi yhteensä 14177 metriä. Siirtymispäivää kohden nousumetrejä kertyi keskimäärin 525 metriä ja vaihteluväli oli 133 m – 1915 m. Yli tuhannen nousumetrin päiviä oli vain kaksi kummankin asettuessa vuoriseudulle.
Tältä näytti maisema kovan kipuaminen jälkeen 1940 metrin korkeudella. Ilta alkoi jo hämärtää.
Palella ei tarvinnut. Lämpötilat päivittäin asettuivat 30 – 39 asteen välille varjossa. Tosin yhtenä päivänä ennuste lupasi 40 astetta, mutta kirjasin lämpötilaksi vain tuon 39 astetta. Tosin pyöräni lämpömittari näytti muutamana iltapäivänä hiukan yli viittäkymppiä. Öisin lämpötila tippui noin 26 asteeseen. Sinällään lämpö ei itselleni ole ollut koskaan ongelma eikä nytkään. Aiemmilla Kaakkois-Aasian Ja Sri Lankan reissuilla lukemat ovat olleet suurin piirtein samoissa lukemissa. Nestettä kuluu, mutta pyörä kulkee.
Hyvin tarkeni. Ajelin käytännössä koko reissun hihattomalla ajopaidalla ja ohuilla pyörähousuilla.
Tuulista kerroinkin jo hiukan. Pääosin tuuli oli idästä länteen, mikä auttoi ajamista varsinkin Jaavan pohjoisrannikolla. Tuulen nopeudet olivat yleensä 1-3 m/s. Muutaman päivänä tuuli taisi olla jopa 5 metriä sekunnissa, mutta missään vaiheessa se ei noussut kovin ratkaisevaan osaan ajaessa. Yhtenäkään päivänä ei satanut, mikä oli ehkä matkan suurin yllätys. Aivan lopussa yhtenä iltana Balin Ubudissa tuli aivan muutama sadepisara.
Näitä komeita kukkapensaita sai ihastella monin paikoin. Kuva on Amedin rannikolta Balilla.
Kalusto: Pyörä, varusteet ja kuski
Pyöräni oli sama reissuTrek, jota käytin aiemmilla Vietnam-Laos-Kambodza- ja Thaimaa-Malesia-reissuilla. Ko.reissuilla luotettavalle matkaratsulleni oli kertynyt vajaa seitsemän tuhatta kilometriä ja matkaan lähtiessä matkamittari näytti aika tarkkaan 8500 km. Pyörä pelasi aivan loistavasti. Luottomekaanikkoni Antti Munnukka /Parolan Pyörähuolto teki ennen reissua TREKille tarkistushuollon, milloin vaihdettiin ketjut ja vaihde- ja jarruvaijerit. Koko matkan aikana kerran huuhtelin puutarhaletkulla liikoja pölyjä pois ja laitoin hiukan öljyä ketjuihin. Yhtään rengasrikkoa tai muuta korjaus- tai säätötoimenpidettäkään ei tarvinnut reilun kahden tuhannen kilometrin aikana tehdä. Edes ilmaa en joutunut pumppaamaan lisää koko aikana. Aika harvinaista herkkua näiltä osin!
Trek-matkaratsu matkavarusteineen Probolinggon ja Jemberin välisessä ylänkömaisemassa.
Varusteet pohjautuivat aiempiin reissuihin. Joka kerta olen hiukan tehnyt hienosäätöä ja karsinut turhaa painoa pois. Varusteita oli sopivasti. En kokenut puutteita eikä turhiakaan tavaroita ollut mukana. Uimahousut, toiset kalsarit ja toiset sukat unohtuivat matkan varrelle, mutta ilman niitäkin tulin hyvin toimeen. Yksi mitä ilman en olisi halunnut olla, oli fillarinavini PikkuG, mikä oli taas tälläkin reissulla must-varuste. Pyörä, varusteluettelo ja painoasiat selviävät oheisesta postauksesta. https://fillarantti08.wordpress.com/2018/09/13/reissuvarusteet-jaavabali-seikkailuun/
Onneksi ei tarvinnut suunnistaa noiden viitoistusten perusteella. Olihan minulla PikkuG.
Kuskikin pärjäsi hyvin. Mitään sairastumista tai vastaavaa ongelmaa ei matkalla tullut vastaan. Muutaman kerran maha oli hiukan löysänä, mutta se meni melkein samantien ohi huolimatta aika liberaalista suhtautumisesta paikallisiin ruokiin ja juomiin. Joku on moittinut minua turhankin rohkeaksi tuossa suhteessa, mutta ehkä aiemmat siedätykset ovat auttaneet asiaa. Toki pullovettä käytin juomiseen, mutta jäitä ja paikallisia juomia tuli nautittua päivittäin ja hampaani pesin aina kraanavedellä. Kuskin painoa jäi reissun varrelle kuutisen kiloa. Lähtiessä kotivaaka näytti 95,5 kg ja reissun jälkeen 89,8 km.
Kovin montaa muuta fillarikuskia en matkalla treffanut, mutta tässä tapaamani maantiekuski.
Tässä tällä erää perus- ja volyymitietoa Balin ja Jaavan reissusta. Ensi kerralla kerron sitten II-osassa matkan tapahtumista. Mutta antaa ajan hiukan kulua ennen sitä. Hieno reissu joka tapauksessa!
Ensi kertaa fillarilla päiväntasaajan eteläpuolella - Bali & Jaava 